Energiatehokkuudella tarkoitetaan samojen palvelujen tuottamista pienemmällä energiamäärällä. Rakennukset vastaavat suuresta osasta Suomen energiankulutuksesta, ja niihin liittyvät energiansäästötoimet ovat kustannustehokkaimpia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Rakennusten energiankulutus jakautuu pääosin kolmeen osaan: kotitalous- ja kiinteistösähköön, käyttöveden lämmitysenergiaan sekä tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen. Lämpöenergiaa hukataan erityisesti ilmanvaihdon yhteydessä, lisäksi rakenteiden huono eristävyys ja ilmavuodot aiheuttavat ylimääräistä energiankulutusta. Energiatehokkuutta, kuten ilmanvaihtoa ja rakenteiden eristävyyttä parantamalla sekä terveydelle haitallisia ilmavuotoja vähentämällä saavutetaan paremmat sisäolosuhteet, pienemmät asumiskustannukset sekä lisätään rakennuksen arvoa. Energiatehokkaissa rakennuksissa myös uusia lämmitysjärjestelmiä koskevat investoinnit pienenevät ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuudet paranevat.
Lämpimän käyttöveden kuluttamisen hillitsemiseksi suositellaan tilanteen mukaan esimerkiksi asuntokohtaista vesilaskutusta, vakiopaineventtiileitä, vettä säästäviä vesikalusteita, vakiovirtausventtiileitä sekä jäteveden lämmön talteenottoa. Myös vesivuodoista varoittavat järjestelmät ovat yhä suositumpia, sillä pienikin tiputtelu voi aiheuttaa isoja laskuja ja jopa vesivahinkoja.
Sähkönkulutusta vähentävät mm. LED-valaistus ja valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus sekä energiatehokkaat kodinlaitteet.